Lihjamo

Lihjamon kylä kuului ennenmuinoin Kangasalan erämaihin, mihin liittyy Suojoen suusta löydetty kalastajien ja metsästäjien venevarasto. Ensimmäisenä vakituisena asukkaana pidetään v.1552 alueelle asettunutta Tuomas Jaakonpoikaa Kangasalan Kerttulasta.

Lihjamon kylä on osa laajaa Suolahdenkylää. Se on muovautunut omaksi kyläksi lähinnä entisen Lihjamon koulun ympärille, koulupiirirajaa myötäillen, rajanveto on ollut ehkä enemmänkin asukkaiden halukkuudesta liittyä Lihjamon kylään, kun taajama-alue on myöhemmin muodostunut osittain eteläpäässä rajaamaan kylän aluetta. Karttaan on rajattu kylän alkuperäinen raja punaisella ääriviivalla, joskin nykymuodossaan Lihjamon kylän eteläraja rajautuu enemmänkin Pekkalan sillalle ja Könttärin risteykseen.

Kylän nimi juontaa Lihjamon taloon, jota 1800-luvulla omisti kirkkoherra F.H.Bergroth, joka myös kaivatti kanavan Tamppikosken molemmin puolin olevien selkien välille ja perusti kanavan varrelle myllyn. Myös Virtalankoskessa toimi mylly ja rautatehdas. Järvenpäänkosken varrella oli tervatehdas, jonka toiminta päättyi tulipaloon. Tällähetkellä maa- ja metsätalous ovat yhä suurimmat elinkeinot. Väki vanhenee myös Lihjamon kylässä, mutta myös nuorempaa sukupolvea on muuttanut . Elämä jatkuu meillä ja pieni kyläyhteisö turvautuu useinmiten Keuruun kaupungin keskustan palveluihin, matkaa keskustaan Multiantietä Multian rajalta Keuruun keskustaan on vain 15km. Kokoontumistila on kylällä lähinnä kotitaloudet, sillä Lihjamon koulu lopetettiin 1965 ja myytiin yksityiselle.

1980-2010 -luvuilla saimme käyttää Kirjatyöntekijöiden Kirjarantaa kokoontumispaikkana ja siellä olevalla lentopallokentällä pelattiin aina kesäsunnuntiaisin lentopalloa, mutta myös tämä rakennus on nykyisin yksityisessä omistuksessa.

Suojoen suun mudasta on löydetty veneitä, joiden laidat on kiinnitetty ompelemalla sekä läheisestä pellosta mm. 3000 vuotta vanha jalas, joka on kansallismuseossa, joten asutusta on ilmeisesti ollut jo ammoisina aikoina.